Nuoret naiset uupuvat töissä valtavaa vauhtia, paljastaa Terveystalon iso tilasto, Helsingin Sanomat uutisoi viime vuonna. Kun on valmistunut opinnoista ja astuu työelämän kyytiin, imu on kieltämättä kova.
Nuorten työntekijöiden mielenterveysongelmat ja jaksaminen on monitasoinen vyyhti, mutta onko uupuminen 2000-luvun ilmiö? Mentiinkö ennen töihin pää kainalossa ja hammasta purren sairauslomia kaihtaen? Jos ei muuta, niin asiaa voi ainakin pohtia.
Mediassa on kirjoitettu paljon yli 50-vuotiaiden palkkaamisesta. Muun muassa toimittaja Saska Saarikoski pohti aihetta HS:n kolumnissaan viime lokakuussa. Työkykyisen ja -haluisen kuuluu olla työssä.
Työnantajien ei kannattaisi ohittaa rekrytoinneissaan kokeneita hakijoita. Henkilöitä, joilla on taitojen lisäksi myös maalaisjärkeä ja perstuntumaa.
Teknologian muutokset ja digitaalisuus on sorvannut yhteiskuntaa dramaattisesti 2010-luvulla, filosofian tohtori ja Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander, 59, kirjoitti Hufvudstadsbladetissa joulukuun viimeisenä päivänä. Mihin tämä muutos lopulta johtaa, sen aika näyttää.
Yrityselämässä päättäjinä on paljon kolmekymppisiä, jotka luovat työpaikoille systeemit. Parhaimpaan tulokseen päästään, kun yrityksessä on intoa ja kokemusta. Digitaaliset sovellukset ovat vain mekaniikkaa ja lähes kaikkien opittavissa. Työelämässä tarvitaan myös kykyä ja halua ymmärtää, millä tavoin ihmiset toimivat.
Minkä takia kannattaa palkata myös keski-ikäisiä ja vanhempia työntekijöitä? Jo vuonna 2016 julkaistussa Naisen 9 työelämää -kirjassa (Kirjapaja) avattiin työelämän myllerrystä. Muun muassa kansanedustaja Pia Kauma (kok), mainosalalla pitkän uran tehnyt ja palkittu luova johtaja Leena Periaho, salaattibaariketju Picadelin toimitusjohtaja Nina Westerberg, akateemisesta maailmasta toimittajaksi vaihtanut Marjukka Puolakka ja liike-elämän vastuullisissa johtotehtävissä uraa luonut Teija Andersen kertovat omilla esimerkeillään, millaista kapasiteettia ja venymisen taitoa tarvitaan pysyäkseen työelämän kyydissä mukana. Naiset eivät ole lannistuneet paineiden alla.
Entä ne syyt, miksi kannattaa palkata myös kokemusta ja näkemystä. Niitä on paljon. Tässä muutama:
1.Keski-ikäiset ovat malttaneet kerryttää kokemusta ja vaatimuksia vaativimpiin tehtäviin. He eivät ole liian vauhdikkaita. Jos on ollut jossain tehtävässä puoli vuotta, ei ole saanut vielä mitään aikaiseksi.
2. Vanhemmat työntekijät eivät halua keikauttaa venettä edistääkseen yrityksessä vain omia asioitaan.
3. Kokeneemmat työntekijät osaavat paremmin hallita tunteitaan ja käsitellä pettymyksiä, joita tulee kaikkien eteen matkan varrella. He ovat oppineet hallitsemaan itsensä, eivätkä saa työpaikoilla itkukohtauksia, joista työkaverit joutuvat kärsimään.
4. Kokemus tuo ymmärrystä ja taitoa pitää erilaiset tilanteet kurissa yhteisen edun nimissä.
5. He eivät kilpaile kollegoiden kanssa niin rajusti, että tuhoaisivat siinä sivussa työyhteisöä.
6. Nuoret eivät välttämättä aina sopeudu työyhteisön kuvioihin. Heille voidaan antaa lupa olla ilkeitä, ”koska se vain nyt on sellainen”.
7. Kokeneemmat työntekijät eivät ole ehdottomia ja liian suoraviivaisia. Nuoremmat haluavat päästä lopputulokseen heti. Vanhemmat näkevät paremmin kompromissien paikat ja malttavat odottaa ratkaisua kahden viikon päähän.
Osa nuorista uupuu työelämän kovassa tahdissa. Toisaalta osalle nuorista työ ei ole enää ”se” juttu. Monille keski-ikäisille työ on ja on ollut todella tärkeä asia, johon suhtaudutaan vakavasti ja kunnianhimoisesti. Nuorempienkin rekrytoijien olisi hyödyllistä sisäistää kokemuksen tuomat edut yritykselle.
Yhdysvaltalainen muotisuunnittelija Diane von Furstenberg täytti 73 vuotta 31.12.2019. 1970-luvulla kuuluisan kietaisumekon suunnitellut ja muotiyrityksensä perustanut von Furstenberg sanoi syntymäpäivänään: ”Olen jo keski-ikäinen ja saavuttanut hitusen viisautta ja kokemusta, mutta tiedän vieläkin niin vähän. Uskon, että minulla on vielä paljon edessä mukavia asioita ja sellaisia, jotka kehittävät.”
Kirjoittajan mielestä työ on paljon enemmän kuin palkka.
