Kun istuu taksiin maanantaina illansuussa korona-aikana lähes autiossa Helsingissä ja huomaa perillä alle 10 kilometrin päässä laskun olevan 20 euroa normaalia suurempi (yli 30 %), rauhallisenkin ihmisen veri kiehahtaa. Hinta on ryöstöä ja huijausta, mutta siinä ei auta kuin maksaa ja syyttää vain itseään taksivalinnasta.
Ex-ministeri Anne Bernerin (kesk) tekemä taksiuudistus on aiheuttanut alalle pudotuspelin. Asiakkaat ovat ryhtyneet käyttämään vain tiettyjä yhtiöitä, mutta muualta Suomesta Helsinkiin saapuvat eivät aina osaa varautua pääkaupungissa vallitsevaan villin lännen meininkiin.
Aiemmin taksikuskien piti löytää perille ilman asiakkaan opastusta. Nykyään asiakkaan pitää itse näpytellä osoite kuljettajan puhelimeen (korona-aikana ei turvallista eikä mielekästä) tai kuski sanoo osoitteen puheentunnistukseen perustuvalle avustajalle Sirille. Jos pitää lähteä Helsingin keskustasta esimerkiksi Meilahteen, kuljettajalla ei ole usein hajuakaan, mihin suuntaan auton keula pitää kääntää.
Enää palvelua ei saa suomen kielellä, vaan homma hoidetaan pääosin englanniksi. Ja hymyä ei irtoa. Vai onko niin, että kaikki taksikuskit eivät ole tottuneet palvelemaan itsenäisiä naisia, jotka maksavat viulut ja päättävät minne mennään? Ravintoloiden ja kapakoiden edessä myös kytätään varomattomia asiakkaita.
Taksikyyti on nykyään jännitysnäytelmä
Jos pääsee taksikuskin kanssa yhteisymmärrykseen minne ollaan menossa ja lähdetään liikkeelle oikeaan suuntaan, matkan aikana kuljettaja on kuningas. Ei asiakas kuten aiemmin. Kuljettaja saattaa puhua koko matkan puhelimessa esimerkiksi arabian kielellä, joka voi kuulostaa kantasuomalaisen korvaan pelottavalta. Kyydissä istuva asiakas ei tiedä, mistä kuljettaja puhuu, kenen kanssa ja mitä kovaäänisestä keskustelusta mahdollisesti seuraa. Luuri korvassa suhaava kuski on turvallisuusriski, ja käytös on epäkunnioittavaa asiakasta kohtaan. Ja alalla pukeutuminen on vapautunut kuten muuallakin työelämässä. Taksikuljettaja voi istua ratin takana gollegehousuissa. Helsingissä bussikuskeillakin on suorat housut, paita ja kravatti kaulassa.
Nykyinen taksihärdelli tyrmistyttää. Palvelu on sattumanvaraista. Sokea ei ole saanut kuljettajalta palvelua, koska tämä ei tiennyt Helsingin keskustan alueella, missä on rautatieasema. Näkövammaisen asiakkaan olisi pitänyt tietää Helsingin vilkkaimman ja tunnetuimman maamerkin tarkka osoite. Pohjanmaalta Helsinkiin tullut taiteilija nappaa taksin rautatietasemalta ja ilmoittaa osoitteeksi Fabianinkadun. Kuljettaja ei tiedä, missä se on. Taiteilija jää heti pois kyydistä. Taksikuljettajan olisi osattava edes Helsingin ydinkeskustan alue.
Taksien vapaa hinnoittelu ja alalle tulemisen matala kynnys sataa tunnettujen kuljetusyhtiöiden laariin. Jos haluat turvallisen taksikyydin ja tietää hinnan etukäteen, tee ennakkotilaus Kovaselle.
Helsingin rautatieasemasta vielä. Asema-aukiolla on paljon takseja kellon ympäri. Sen nykyinen nimi on asematunkio. Taksisotatantereeksi muuttunutta Helsingin rautatieaseman taksitolppaa on kutsuttu myös Lähi-idän toriksi.
Kirjoittajalla on AB-ajokortti.
Piasinstinct 