Miia Halme -Tuomisaari on julkaissut Kaikki kotona -teoksen (Kirjapaja), joka käsittelee koronapandemiaa. Tekijä havainnoi, kuinka tuntematon ja epävarma vyöryivät elämäämme.

Kun korona pakotti työntekijät kotiin, jonkun oli silti mentävä toimistolle. Päivittäin käyvä posteljooni piti päästää ovesta sisään ja pari kertaa kuukaudessa piipahtava kukkien kastelija. On outoa olla yksin työpaikalla. Sitä ei tule ajatelleeksi, miten kovaäänistä on ilmastoinnin humina.

Korona on myllännyt totutut asiat uusiksi. Näkökulmaa voi hakea myös Pariisista, jossa brittilehti Financial Timesin mukaan kaupungin keskustan asuntojen neliöhinta on keskimäärin 12 300 euroa. Asukastiheydeltään suuressa Pariisissa on totuttu kompakteihin asuntoihin. FT:n mukaan korona on muuttanut kaupunkilaisten ajattelutapaa. Epävarmoina aikoina osa haluaa vaihtaa asuntonsa isompaan ja hankkia sen miellyttävämmältä alueelta kuten Montmartre Pohjois-Pariisissa.

Halme-Tuomisaaren kirjan oivaltavan nimen on keksinyt hänen puolisonsa. Kansi Anna Makkonen.

Antropologi Miia Halme-Tuomisaari on myös tarttunut aiheeseen. Uutuuskirjassaan Kaikki kotona (Kirjapaja) tekijä käsittelee koronapandemian herättämiä reaktioita, erityisesti valtaisaa epävarmuutta, jota ennennäkemätön tilanne on synnyttänyt.

Kirjan toinen iso teema on koti. Kotiin vetäytymisestä on tullut liki koko maailmaa yhdistävä kokemus. Se ei ole ollut pelkästään positiivinen asia. Perheen ruokahuollon hoitaminen ja lasten kaitseminen työn ohella oli kuormittavaa kevään karanteenissa.

Korona syöksi työntekijät kotitoimistoihin, mikä on aiheuttanut hampaiden kiristelyä. Kevään etäopiskelu asetti myös koululaiset epätasa-arvoiseen asemaan.

Halme-Tuomisaaren mukaan korona on ollut pakkopysähdys. Poikkeusjakso on pakottanut pohtimaan asioita, joita on aiemmin pidetty elämässä normaalina. Myös ihmisten käyttäytyminen on muuttunut. Erityisesti keväällä Uudenmaan sulkemisen aikaan naapureiden kyttääminen ei ollut harvinaista.

Suomen valtiontalous ja työllisyys ovat heikentyneet nopeasti. Pandemiakriisi on kohdellut Suomessa toimialoja erittäin epätasaisesti, Nordean ekonomisti Juho Kostiainen kertoi aiemmin lokakuussa Naisten Oman Pörssiklubin jäsenillassa pitämässään katsauksessa Helsingissä. Kostiaisen mukaan suurimpia kärsijöitä ovat olleet kulttuuri, julkinen liikenne, taksit ja hotellit. Tee se itse -ala kuten rautakaupat ja puutarha on kasvanut koronakotoilussa.

Myös Vaateteollisuuden myynti on romahtanut maailmanlaajuisesti. Jos muoti oli aiemmin tärkeää, monet ovat halunneet, että vaatteet tuntuvat ennen kaikkea hyvältä päällä. Se on lisännyt turvallisuuden tunnetta.

Halme-Tuomisaari kirjoittaa teoksessaan, että Kiinan Wuhanin villieläintori on jäänyt koronauutisoinnissa monien mieleen. Ihmiset ovat janonneet tietoa reaaliajassa. Jotta virus saadaan hallintaan, ihmisten on pitänyt tietää, miten siltä suojaudutaan.

Uutisointi on ollut paikoin villiä erityisesti somessa, jossa kuka tahansa on voinut esittää asiasta omia näkemyksiään ja leimata tuntemattomia ihmisiä. Alppien ja paikoin myös Lapin hiihtokeskuksia uutisoitiin viruslingoiksi ja siellä lomailijoita vastuuttomiksi, hedonistisiksi laskettelijoiksi. Myös uusmaalaisia mökkiläisiä pidettiin pahiksina, jotka tuovat viruksen ikävänä matkatuliaisena maakuntiin.

Kaikki kotona -teoksen kirjoittaja Miia Halme-Tuomisaari on Lundin yliopiston ihmisoikeustutkimuksen lehtori sekä sosiaali- ja kulttuuriantropologian ja kansainvälisen oikeuden dosentti. Tekijä on laittanut kiinnostavalla tavalla koronan vaikutuksia kansien väliin ja pohtii viruspandemiaa kattavasti eri kantilta.

Kirjoittaja ei ole naapurikyttääjä.

Piasinstinct-blogi löytyy myös LinkedIn:stä.

Julkaissut piasinstinct

| Journalist | Business | CX | Style | Art |

%d bloggaajaa tykkää tästä: