Ranskalaisen taiteilijan Niki de Saint Phallen teos Monstre du Loch Ness Nizzan nykytaiteen museon MAMAC:n edessä.

Didrichsenin taidemuseossa avautui helmikuussa Kuutti Lavosen näyttely. Kuusisaaressa ehdittiin esitellä taiteilijan uutta tuotantoa ja hänelle tärkeitä teoksia ennen kuin koronavirus tuli ja sulki ovet.

Lavonen kirjoitti museossa: ”Taide muuttuu silloin tärkeäksi, kun se antaa elämyksen. Taidetta ei tarvitse ymmärtää, vaan se täytyy kokea. Muuttuessaan elämykseksi taide tulee ymmärretyksi.” Taiteilija on oikeassa. Kaikkea taidetta ei kannata käydä katsomassa ostamisesta puhumattakaan.

Kuvataiteilija Alberto Giacometti on tunnettu venytettyjä, varjomaisia ihmishahmoja esittävistä veistoksistaan. Giacomettin teos Pablo Picasson museossa Ranskan Antibesissa.

Amos Rex esitteli ennen eristäytymistä Generation 2020 -näyttelyssä nuorten tekijöiden taidetta ja visuaalista kulttuuria. Yli kahdeksankymmenen 15-23-vuotiaan taitelijan tuotannon joukossa oli myös oivallusta.

Venla Huhtinen (s. 1995) kertoi The Baltic Sea Afterparty -teoksessaan kertakäyttömuovimukeista, jotka ovat olleet juhlien vakiovieraana. Taiteilijan teoksessa on tärkeä sanoma, ja se oli paketoitu näyttelyvieraille kiinnostavalla tavalla.

Venla Huhtisen taideteos Amos Rexissä maaliskuussa.

Kuvataitelija Hannaleena Heiska oli yhdessä johtamansa raadin kanssa valinnut näyttelyn teokset. Yhdessä videoteoksessa nuori nainen söi kurkkua. Teoksen vieressä oli kyltti, jossa luki: ”Banaanissa on 100 kaloria”. Videolla kurkkua syövä nainen on teos, joka tuskin päätyy taidekeräilijöiden kokoelmiin. Teoksen pitää tuottaa omistajalleen iloa tai olla muuten kiinnostavan originelli.

Helsingin Sanomien kulttuurisivuilla oli kirjoitus, jossa Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) johtaja Paula Tuovinen ehdotti, että taiteilijoille myönnetyt apurahat heitettäisiin romukoppaan ja tilalle tulisi valtion palkka. Tuovisen ehdotus on utopistista toiveajattelua.

Yhteiskunnassa on palkkansa eteen tehtävä jotain, joka tuottaa lisäarvoa. Jos taide ei tuota lisäarvoa, siitä ei pidä maksaa mitään kenellekään.

Olisi mielenkiintoista tietää, ketkä olisivat niitä taitelijoita, joille myönnettäisiin johtaja Tuovisen kaavailema kuukausipalkka? Entä keitä olisivat ne henkilöt, jotka päättäisivät taiteilijoiden valtion palkoista? Vai riittäisikö se, että ilmoittautuu taiteilijaksi, ja palkka alkaa juosta.

Suurin osa menestyvistä taiteilijoista on luonut itse maineensa. Pablo Picasso ja Joan Miró ovat olleet poikkeusyksilöitä, mutta erittäin tuotteliaita.

Joan Mirón teos Fondation Maeghtissa Saint-Paul-de-Vencessa Ranska Rivieralla.

*

”Taide on mielikuvituksen seksiä.” –George Jean Nathan

Kirjoittaja on värittänyt aikuisten värityskirjaa.

Julkaissut piasinstinct

| Journalist | Business | CX | Style | Art |

%d bloggaajaa tykkää tästä: