Loafereiden kolikoita voi pitää onnen amulentteina.

Talvi jäi Helsingissä väliin. Syksystä kevääseen on tepasteltu ilman lunta ja loskaa. Päivä on nyt pidentynyt, joten on aika miettiä kenkiä.

Loafereissa on vanhan ajan tyyliä. Ne ovat liian koulupukumaiset hameen kanssa, mutta lyhytlahkeisten housujen tai cropattujen lahkeiden kanssa astetta tyylikkäämpi vaihtoehto tennareille.

Loafereilla on kiinnostava tarina. Räätälöityjä kenkiä Lontoossa valmistava yritys kehitti ja valmisti ensimmäisen version klassikoista vuonna 1847. Kengät oli suunniteltu käytettäväksi maaseutuasuntojen sisätiloihin. Ne päätyivät myös Britannian kuninkaallisten suosioon.

Penny Loafers -nimen tausta ei ole tarkkaan selvillä. Yhden teorian mukaan nahkakenkiin pääsi piilottamaan kaksi kolikkoa, jotka tarvittaessa riittivät hätäpuhelun soittamiseen kolikkopuhelimesta.

Amerikkalainen G. H. Bass & Co Mainesta kehitti kuuluisat ”Weejun”-loaferit 1930-luvulla otettuaan ensin mallia norjalaisten käyttämistä ”Aurland shoes” -mokkasiineista. G.H. Bassin loafereista innostuivat erityisesti Ivy League -eliittiyliopistojen opiskelijat 1950-luvulla.

Loafereiden suosio ei ole hiipunut. Italialainen Gucci kehitti oman metallisolkiversionsa vuonna 1966. Ne päätyivät 1970-luvulla juristien ja liikemiesten jalkoihin, ja myöhemmin loafereilla tepasteltiin rahapiireissä myös Wall Streetilla.

”Nilkkasukkia käyttävissä naisissa on aina jotain omituista.” – Alan Bennett

Kirjoittajan mielestä itseään voi sivistää myös muodin historialla.

Julkaissut piasinstinct

| Journalist | Business | CX | Style | Art |

%d bloggaajaa tykkää tästä: