Vähittäiskauppa on käyttänyt jo pitkään osana henkilökuntaa pätkätyöläisiä vuokratyöyrityksistä. Keikkatyötä tekevät muodin ja asusteiden myyjät ovat kirjaimellisesti vain töissä. Heille maksetaan läsnäolosta, ei myynnistä. He eivät sitoudu yhtiöön, eivätkä edistä sen tavoitteita samalla tavoin kuin vakituinen henkilökunta. Myös palvelun laatu kärsii.
Suomalaiset ovat tottuneet itsepalveluun lähes kaikkialla. Myös vaatteiden hankkimisessa, sillä Muoti- ja urheilukauppa TMA ry:n tilastojen mukaan suomalaiset ostavat yhä halvempia vaatteita ja kenkiä myös verkosta.
Kauppalehti purki yhdistyksen tilastot auki ja kertoi viime vuonna, että joka kolmas suomalainen ostaa vaatteensa Prismasta. Lehden mukaan pääkaupunkiseudulla suosituimpien vaatekauppojen kärjessä on Stockmann.
Hypermarketeista kuten Citymarketista, Prismasta ja Tokmannista ei odoteta henkilökohtaista palvelua muodin asiantuntijoilta. Vaatteita ehkä mallaillaan pikaisesti peilin edessä, mutta muuten ne lapataan suoraan ostoskärryihin.
Se on kuin vetäisi maton jalkojen alta, kun innostuu jostain tuotteesta ja myyjällä ei ole hajuakaan, mistä on kysymys. Kun kuvailee yleisesti tunnettua tuotetta, kassalla vain pudistetaan päätä ja kohautellaan hartioita. Pätkätyöläisten käyttäminen on myrkkyä muotikaupalle Helsingin keskustassa.
Jos henkilökohtainen palvelu puuttuu tavaratalon myyntipisteistä, myös myyjien tietämättömyys sahaa yritystä jalkaan. Keikkatyöntekijöitä ei kouluteta eikä perehdytetä osaston tuotteisiin. Monet asiakkaat kuitenkin tarvitsevat ostopäätöstä tehdessään lisätietoa tuotteista ja opastusta, mistä niitä voi löytää laajan valikoiman uumenista.
Helsingissä tavaratalot tekisivät parempaa tiliä, jos ne antaisivat keikkatyöntekijöilleen edes pikakoulutuksen osaston tuotteisiin yhteistyössä vuokratyöfirmojen kanssa. Siitäkin olisi hyötyä liiketoiminnalle, jos jokainen myyjä tietäisi, mitä tuotteita on missäkin kerroksessa. Nuoret eivät pahemmin kysele, mutta erityisesti vanhemmat asiakkaat tekevät niin. He ilahtuvat jo siitä, kun heitä neuvotaan tavaratalossa suunnistamisessa. Asiakas kokee tulleensa nähdyksi ja kuulluksi.
Monissa Helsingin keskustan kivijalkakaupoissa myyjillä on sisäistä paloa ja mielenkiintoa muotikauppaan. Henkilökunnalla on kokemusta ja näkemystä. He seuraavat tarkasti myös naapuriliikkeiden tarjontaa.
Kun on etsimässä tammikuussa korikassia (kesän sesonkituote), Korkeavuorenkadun Lillyssä niitä ei ole tällä hetkellä, mutta liikkeen myyjät tietävät, mistä niitä saa. Bulevardin Nougat’sta. Tieto on myös asiakaspalvelua, joka porautuu mieleen.
Kirjoittaja hieroo mielellään kauppoja ammattilaisten kanssa.
Piasinstinct-blogi löytyy myös LinkedIn:stä.
Piasinstinct 