Sara Danius on poissa, mutta mistä meille suomalaisille oma toteemihahmo?

Sara Danius ilmoitti huhtikuussa 2018 jättävänsä Ruotsin akatemian sihteerin tehtävät, koska instituutiota lähellä olleeseen Jean-Claude Arnault’iin kohdistui vakavia häirintä- ja väkivaltasyytöksiä. Kuva Instagram kesäkuu 2018.

Ruotsin akatemiassa vaikuttanut Sara Danius menehtyi lokakuussa 57-vuotiaana syöpään. Lähes koko Ruotsi suri perheen ohella kirjallisuustieteen professorin poismenoa.

Kirjailija Sara Danius oli ensimmäinen nainen Ruotsin akatemian pysyvän sihteerin tehtävässä. Hän yhdisti ruotsalaisnaiset ja toimi keskinäisen solidaarisuuden keulakuvana. Ylväästi esiintynyt Danius oli tehty kovasta materiaalista.

Otavan marraskuussa julkaisema teos Yhdeksästoista jäsen kertoo paljastuksesta, joka mursi Ruotsin akatemian. Toimittaja Matilda Gustavsson kuljettaa lukijan kulttuurimaailman valtarakenteisiin koukuttavalla tavalla.

Danius tunnettiin kirjallisuuden asiantuntijuuden lisäksi myös näyttävistä iltapukuluomuksistaan. Juhla-asuja päästiin ihailemaan hänen yllään erityisesti Nobel-juhlallisuuksissa ja Elle-gaalassa. Danius osasi kantaa pukujaan. Hän ei kävellyt seinänvierusta pitkin hartiat lysyssä, eikä vaikuttanut pelkäävän mitään.

Sara Danius ei arkaillut esiintyä hätkähdyttävissä asuissa kuten Elle-gaalassa helmikuussa 2019. Kuva Instagram.
Sara Danius oli kirjailija Anna Wahlgrenin esikoinen. Wahlgren tunnetaan parhaiten vuonna 1983 ilmestyneestä Lapsikirjasta (Barnaboken), josta tuli kansainvälinen menestys. Suuri joukko naisia noudatti Daniuksen äidin ohjeita kirjaimellisesti. Kuva Instagram.

Mistä meille Suomeen oma Sara Danius? Heitä on erittäin vaikeaa löytää saati nimetä. Menestyksekkäät yritysjohtajat ovat varovaisia. Heidän on pidettävä kieli keskellä suuta. Erityisesti pörssiyhtiöissä, joiden toimintaa säätelee pörssilaki.

Tieteen parissa ei ole tällä hetkellä Daniuksen tapaista rohkeaa ja suurelle yleisölle ulospäin suuntautunutta naista.

Professori Leena Palotie oli aikanaan yksi maailman johtavista ihmisten geeneihin liittyvän tutkimuksen harjoittajista, mutta hän menehtyi syöpään samanikäisenä kuin Danius eli 57-vuotiaana vuonna 2010.

Akateemikko Palotie oli julkisuudessa paljon esillä työnsä puolesta, koska katsoi sen olevan velvollisuus hänen palkkansa maksaville veronmaksajille. Palotie oli myös näyttävän näköinen ja huoliteltu aina kampaustaan ja meikkiään myöten.

Kenet sitten istuttaisi suomalaisnaisille esikuvaksi yhteisen edun nimissä? Hyvä ehdokas on Helsingin Sanomien Lontoon-kirjeenvaihtaja Annamari Sipilä, joka palkittiin hiljattain Kansalliskustannuksen journalistipalkinnolla. HS:n artikkelin mukaan perusteluina kerrottiin, että Sipilällä on myös ollut ”sormi kansalaisten pulssilla ja rohkeus kertoa oma näkemys yhteiskunnan kehityksestä”. Tällä viitattiin erityisesti hänen HS:n Naisen kylkiluu -kolumneihinsa.

Sipilä on Daniuksen tapaan rohkea nainen. Toimittaja uskaltaa laittaa itsensä alttiiksi arvostelulle.

Hän joutui viime kesänä helvetin kuoppaan kirjoitettuaan HS:ssa korkeakouluopiskelijoiden uupumuksesta ja siihen suhtautumisesta. Sipilä otti leuka pystyssä vastaan henkisiä iskuja myös Twitter-tilillään. Ärhäkässä mikroblogipalvelussa huomaa jo parin minuutin seuraamisen jälkeen menettäneensä uskon ihmisyyteen.

Laaja-alaisesti Britanniasta kirjoittava Annamari Sipilä on toiminut Helsingin Sanomien Lontoon-kirjeenvaihtajana vuodesta 2014 ja sitä ennen vuosina 2001–2006. Kuvakaappaus HS:sta 23.11.2019.

Miehillä on luontainen komentoketju omiensa joukossa, mutta he eivät lähtökohtaisesti katso ketään ylöspäin. Miehet eivät hurmaannu johtajista.

Suomalaiset naiset eivät kaipaa pillipiiparin tapaisia joukkoja perässään vetäviä leadereitä, vaan kaikenikäisiä rohkeita naisia hyviksi roolimalleiksi. Toimittaja Annamari Sipilä täyttää hyvin nämä saappaat.

Kirjoittaja arvostaa omalla työllä hankittua menestystä.

Julkaissut piasinstinct

| Journalist | Business | Service Design | Style | Art |

%d bloggaajaa tykkää tästä: