Tärkein syy lomailla Ranskassa

Nizzan rantakuppiloissa voi aterioida ja siemailla juomia pitkälle marraskuullekin, jos ilmat sallivat.

Yhdysvalloissa on helppoa olla turisti. Talousmahdissa asiat rullaavat ja kaikki hoituu, koska kilpailu kovaa. Pitkä miinus tulee kuitenkin ruokailusta.

Amerikkalaisravintoloissa ei saa olla rauhassa. Kun on nielaissut viimeisen palan, tarjoilija singahtaa viereesi kopauttelemaan kantapäitään ja kysymään, mitä seuraavaksi tilataan. Asiakkaita arvotetaan dollareiden määrän perusteella.

Ranskassa ravintoloissa on helppo rentoutua. Tarjoilijat (pääosin miehiä) ovat ammattitaitoisia ja ylpeitä työstään. Asiakkaita ei ahdistella, eikä heille myydä koko ajan väkisin jotain.

Jos ranskalaisravintolassa joku seurue syö ostereita ja tekee tuhannen euron päivällislaskun, viereisessä pöydässä saa istua ihan rauhassa juoman tai pienen aterian äärellä. Kaikkia kohdellaan samoin ja kaikki asiakkaat saavat yhtä hyvää (joskus ehkä tylyäkin) palvelua.

Ruoka on ranskalaisille pyhä asia. Sitä syödään hitaasti ja nauttien. Kunnon ateria sisältää alkuruuan, pääruuan ja jälkiruuan. Kyytipoikana toimivat vesi ja viini. Jos syö näin kuten paikalliset tekevät, Ranskan lomamatkalla laihtuu vielä mukavasti.

Saint Tropezin kuuluisan Senequier-kahvilan juomien ja aterioiden hintoihin on leivottu sisään kuppilan hulppeat näkymät.

Myös viinien ystäville Ranska on mekka. Se on luontainen osa ateriaa. Valinnanvaraa löytyy ja hyvin usein kohtuuhintaan. Paikan päällä viinit maistuvat hyvältä, koska ranskalaistuottajat pitävät itsellään kaikkein parhaimmat juomat. Ranskassa pääsee nauttimaan erityisesti korkeatasoisista roseviineistä, jotka eivät ikinä päädy Alkon hyllyille.

Yhdysvalloissa ravintoloiden tuottoajattelu tuntuu asiakkaiden nahoissa. Aterian jälkeen ruokapöytään ei saa jäädä juttelemaan viinin jämät lasissa. Kun lautanen on tyhjentynyt, sinulta tullaan välittömästi kysymään lisätilausta.

Tilanne on sama hotellin baarissa. Parin minuutin välein käydään kysymässä, ”onko kaikki hyvin, haluatteko tilata jotain”. Jos tarjoilijoilta pyytää hetkeksi rauhaa (privacy), vastaus on ”tänne on muitakin tulossa”, mikä on piinaavaa.

Ravintoloissa asiakkaille suodaan rauhallinen ja kiireetön ruokailuhetki kuten Nizzan Promenade des Anglais -rantakadulla.

Ranskassa on vanha historia ja pitkät perinteet ruoka- ja ravintolakulttuurissa. Niitä vaalitaan tarkasti, mikä on turisteillekin hienoa. Palvelua saa, mikä loistaa Suomessa poissaolollaan monin paikoin. Meillä ruokapaikat ovat ajautuneet itsepalveluun aina astioiden raivaamisesta lähtien.

Ranskasta pitäisi kopioida Suomeen asiakkaita arvostava palvelukulttuuri ja myös pienet annoskoot. Ranskassa ylipainoinen vastaantuleva ihminen on lähes poikkeuksetta turisti.

Kirjoittaja syö elääkseen.

Julkaissut piasinstinct

| Journalist | Business | Service Design | Style | Art |

%d bloggaajaa tykkää tästä: