
Kun katsoo uutiskuvia Yhdysvaltojen demokraattien johtohahmosta Nancy Pelosista, tulee väistämättä mieleen, että hänellä täytyy käydä Capitol-kukkulan toimistossaan meikkaaja ja kampaaja. USA:n vaikutusvaltaisin nainen on 79-vuotias ja näyttää jopa liian hyvältä ollakseen totta. Niin hyvä meikki ja hiukset mintissä ei onnistu omin käsin lukulasit päässä. Yhdysvalloissa huoliteltuun olemukseen on panostettava, jos haluaa menestyä myös politiikassa.
Suomen eduskunnan vanhin naiskansanedustaja on 68-vuotias Satu Hassi (vihr). Edustajakollega Päivi Räsänen (kd), 59, kuuluu myös Arkadianmäen senioriedustajiin. Vertailuna todettakoon, että Erkki Tuomioja (sd), 73, on mieskansanedustajista iäkkäin.
Räsänen on parhaillaan tapetilla vakaumukseensa liittyvistä ulostuloistaan, joiden laillisuutta mitataan kahdessa eri rikosprosessissa. Mutta ei mennä nyt siihen.
Helsingin Sanomat kertoi lokakuun lopulla, miten kansanedustajista on tullut ilkeitä sivaltajia. Aihe on kiinnostava, mutta kiinnostavaa oli myös jutun kuvituskuva. Onko ulkonäköasioissakin tapetilla ollut Päivi Räsänen heittänyt pyyhkeen kehään? Haluaako isoäidinkin roolia kantava Räsänen olla myös ulkoisesti oppikirjojen mukainen mummo?

Tätä piti oikein lähteä selvittämään riihimäkeläiskansanedustajalta. Hän kertoo, että ote on vain päässyt lipeämään.
– En ole ajatellut asiaa. Pukeutuminen on vain liusunut huomaamatta. Linnan juhliin panostan kyllä, mutta ehkä tässä pitäisi taas ruveta tsemppaamaan, Päivi Räsänen kertoo.
Vuodesta 1995 lähtien kansanedustajana vaikuttanut Räsänen myöntää auliisti, että itsensä laittaminen ja vaatteiden hankkiminen ovat olleet hänelle rasittavaa.
-Se ei ole luontainen asia minulle. Jos aamullakin alkaa meikkaamaan ja laittamaan hiuksia siihen menee tunti. Olen ottanut nyt eduskunnassa paljon tehtäviä vastuulleni. Ehostamiseen käytetty aika on sitten muualta pois.
Räsänen viittasi vielä kintaalla tyyliasioille kansanedustajauransa alussa, jolloin eduskuntaan pyrkiville kristillisdemokraattien ehdokkaille järjestettiin mediaesiintymiskoulutusta. Kansanedustajalle on jäänyt mieleen kouluttajan kommentit.
-Minun puhettani kyllä kehuttiin, mutta koulutuksen vetäjä sanoi, että ”mekkoni on kauhea”. Olin kuulemma sen näköinen, kun olisin lypsyltä tulossa.
Kouluttaja otti kantaa myös Räsäsen suoraan saunasta tulossa olevaan ulkonäköön.
-Hän kysyi, estääkö vakaumukseni meikkaamisen. Vastasin, että ei. Kouluttaja ohjeisti sitten, että ”Kyllä sinä revit jostain siihen aikaa. Olen katsonut omaa vaimoani. Ei siihen mene kuin viisi minuuttia”, Räsänen muistelee kouluttajan neuvoja.
Kansanedustaja on ollut paljon julkisuudessa myös olemuksestaan, sillä edustaja pudotti painostaan 16 kiloa reilussa puolessa vuodessa 2000-luvun alussa. Räsänen kertoi tuolloin, että kiloja oli kerääntynyt lasten kanssa pyöriessä, mutta päätti sitten ryhdistäytyä. Kehon muutos oli laihtumisen myötä suuri, mikä myös mediassa huomattiin laajalti.
Painon pudotuksen jälkeen Räsänen kiinnostui pukeutumisesta. Vaatekaappi oli uusittava ja teinityttäret alkoivat neuvoa äitiään tyyliasioissa.
-Olihan se hienoa, kun vaatteet näyttivät hyvältä päälläni. Se oli myös kiva tunne, kun myyjä toi sovituskoppiin vaatteita ja pääsin sanomaan, että ”löytyisikö tästä pienempää kokoa”.

Räsänen ei ole enää ministeri eikä puolueensa puheenjohtaja. Hän ei ole ollut päivän politiikassa enää niin paljon ramppivalojen loisteessa, mutta ollut muuten kyllä paljon julkisuudessa. Pukeutuminen ei ole hänelle vieläkään täysin luontainen asia, mutta kilot ovat pysyneet kurissa.
-Jos tyyliasiat ovat olleet viime aikoina minulla taka-alalla, olen kuitenkin huolehtinut terveydestäni. Olen 157 senttiä pitkä ja edelleen 50-kiloinen.
-En ole kolmeen vuoteen ostanut vaatteita. Olen voinut pyöritellä samoja vaatteitani, koska ne mahtuvat edelleen päälleni. Olen niin huono heittämään vaatteita pois. Minulle on iso kynnys lähteä vaateostoksille, mutta ehkä sitä pitäisi taas ryhtyä tekemään, Räsänen kertoo.
-Minusta olisi kuitenkin hienoa, että ministereiksi haluttaisiin kaikenikäisiä. Kun sukupuolieroista ollaan nyt pääsemässä eroon, ikäasiaa ei saisi tuoda esille, Räsänen pohtii.
Ulkonäköasiat eivät ole työelämässä täysin sivuseikka. Turkulaisten taloussosiologien tutkimusryhmä (Iida Kukkonen, Tero Pajunen, Outi Sarpila ja Erica Åberg) julkaisi lokakuussa teoksen Ulkonäköyhteiskunta – Ulkoinen olemus pääomana 2000-luvun Suomessa (Into Kustannus). Kirjassa pohditaan kiinnostavalla tavalla ulkonäön ja elämässä menestymisen välistä yhteyttä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Tekijöiden mukaan vaikka ymmärrystä riittää siihen, että kaikki eivät voi onnistua geenilotossa, 61 prosenttia suomalaisista kuitenkin uskoo, että hakijan fyysinen olemus voi toimia valintakriteerinä työnhakutilanteessa.
Kansanedustajien työssä ei ole olemassa ulkonäkönormia kuten esimerkiksi tietyissä asiakaspalvelu- ja asiantuntijatehtävissä. Tunnettuudesta ja miellyttävästä ulkonäöstä on kuitenkin etua, minkä monet entiset urheilijat sekä missi- ja viihdetaustaiset kansanedustajat ovat näyttäneet toteen.
Kirjoittajalle vaatteet toimivat myös panssarina työelämässäkin eteen tulevissa iskuissa.
Piasinstinct-blogi löytyy myös LinkedIn:stä.
Hieno kirjoitus. Tämä on todellista aitoa feminismiä. Ajattelun aihetta nuorille naisille, eikä pelkkää hyökkäystä vastakkaista sukupuolta kohtaan, jollaista feminismin nimissä nykyisin paljon tapahtuu.
TykkääTykkää
Kiitos kommentista!!!!
TykkääTykkää