Miten olisi Uriah Heepin Easy Livin’, Yle RSO?

RSO:n vieraileva kapellimestari Esa-Pekka Salonen kumartaa syvään yleisölle Musiikkitalossa Helsingissä syyskuussa 2019.

Jo Musiikkitalon pyöröoven suulla aistii, että kyseessä on rauhallinen konsertti-ilta. Ylimääräinen hälinä puuttuu. Vahtimestarit ja naulakoilla työskentelevä henkilökunta on valittu tietyillä kriteereillä: He ovat kohteliaita, teitittelevät kaikkia ja toivottavat hyvää konserttia.

Kun takeista ja ylimääräisistä kantamuksista on päästy eroon, askeleet lähtevät monilla kulkemaan kohti tarjoilupisteitä. Lasillinen viiniä tai kahvi leivoksen kera kuuluu rituaaleihin ennen konsertin alkua. Kun toisessa kädessä pitää juomalasia, toisessa kädessä kuluu lipun hintaan sisältyvä ohjelmalehtinen. Siinä läpivalaistaan illan teokset, tekijät ja aikataulut.

Tunnelma Musiikkitalossa ennen kello 19:ää on maltillinen. Ihmisistä huomaa, että suurin osa on vakikävijöitä. Kantaväki ei pälyile hermostuneesti ympärilleen, vaan askelmerkit ovat selvät. Monet pariskunnista siemailevat juomiaan rauhallisesti. Asiat on jo aikoinaan keskusteltu perinpohjin läpi, joten ennen konserttia voi olla yhdessä hiljaa.

Klassisen musiikin konserteissa orkesterin soundit ovat lumoavia ja tunteisiin vetoavia. Viihtyäkseen musiikista ei tarvitse ymmärtää mitään, eikä kukaan ihmettele, jos saapuu paikalle yksin. Konserttia ei ole myöskään välttämätöntä seurata katsellaan, vaan tunnelmaan pääsee mukaan myös silmät kiinni.

Klassisen musiikin konsertit ovat pääosin varttuneemman väen makuun.

Ylen Radion sinfoniaorkesterin (RSO) keskiviikko-, torstai- ja perjantaisarjojen konserteissa Musiikkitalossa noin 60 prosentilla kävijöistä on kausikortti. Vakioistumapaikka ja säännöllinen kalenterimerkintä kulttuuririentoon rytmittävät mukavasti elämää. Ihmiset rakastavat rutiinejaan ja mieltyvät tuttuihin asioihin. Kausikorttilaiset eivät kuitenkaan ole samasta puusta veistettyjä.

-Meillä kausikorttilaiset on hyvin heterogeeninen ryhmä. Heidän joukossaan on monenlaista väkeä aina harmaahapsisista farkkukansaan, RSO:n intendentti Tuula Sarotie kertoo.

Kirjoittaja ei osaa puhua klassisen musiikin kieltä, mutta hankkii toisinaan kertalippuja RSO:n torstai- ja perjantaisarjoihin.

Konserttisalissa on sen sijaan ennen esityksen alkua, sen aikana ja konsertin jälkeen tarkasti ennakkoon määritellyt kuviot, jotka suurin osa yleisöstä tietää ja jos ei tiedä, oppii kyllä tuntemaan.

Klassisen musiikin konsertissa yleisön on pidettävä mölyt mahassa ja käyttäydyttävä hillitysti. Jos konsertissa poikkeaa kirjoittamattomista säännöistä, eläväinen kävijä laitetaan nopeasti ruotuun. Yskiä ja rykiä saa vasta esityksen keskellä pidettävien pienten taukojen aikana. Taputuksille suodaan tietyt hetket, mutta puhelimet on pidettävä konsertin aikana pois päältä. Niiden hipelöintiä konsertin aikana katsotaan karsaasti.

Kausikorttilaiset on elintärkeä ryhmä RSO:lle, mutta tilanne voi muuttua seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kuluttajat ovat jo nyt ja tulevat jatkossa olemaan entistä enemmän pitkäaikaista sitoutumista vältteleviä kulttuurin sekakäyttäjiä.

Yhteiskunnassa on käynnissä suuret muutokset. Klassinen musiikki ansaitsisi arvostuksen myös tulevaisuudessa. On silti vaikeaa ennustaa, mitä yleisö haluaa jatkossa kuulla ja keihin tekijöihin se haluaa sitoutua. Suomalaisista tunnetuista kapellimestareista ja säveltäjistä on kirjoitettu paljon. Se on inspiroinut yleisöä konsertteihin, mutta tullaanko nykyisistä tekijöistä kirjoittamaan.

Kaikkialla liike-elämää sivuavilla tahoilla on pohdittava kuumeisesti, mitä nyt on aloitettava tekemään pysyäkseen kelkassa mukana. Kukaan ei muutama vuosi sitten uskonut, että puhelimeen voisi saada henkilökohtaisen puhetunnistukseen perustuvan avustajan kuten Applen Sirin.

Musiikkitalon lasi-ikkunoiden takaa avautuu näkymä myös Oodi-kirjastolle.

RSO:n tehtävänä on tuottaa ja edistää suomalaista musiikkikulttuuria. Se on vuoteen 2021 asti ylikapellimestarina jatkavan Hannu Linnun johdolla ollut avarakatseinen ohjelmiston valinnoissaan, mutta orkesterin taitavat muusikot voisi joskus heittää altaan syvään päähän kuuntelijoiden takia. Revittelemään vaikka 1970-luvulta tutun Uriah Heepin Easy Livin’ -klassikkohitin tahtiin. Vakiyleisö saattaisi revetä liitoksistaan, mutta sosiaalisessa mediassa kohistaisiin innostuneesti.

Kirjoittaja ei ole koskaan rääkännyt mitään akustista instrumenttia.

Julkaissut piasinstinct

| Journalist | Business | Service Design | Style | Art |

%d bloggaajaa tykkää tästä: